Tekninen sanasto ja osto-ohjeet

Me elloslaiset pyrimme valitsemaan parhaan ratkaisun parhaaseen mahdolliseen hintaan. Näin asiakkaamme voivat olla pitkään tyytyväisiä sijoitukseensa. Jotta sinun olisi helpompi valita sopiva tuote, kokosimme avuksesi tekniset sanastot osto-ohjeineen. Sanastot löydät alla olevien tuoteryhmän kohdalta (esim. TV tai DVD).

TV

TV:n osto-ohjeet
TV-sanasto
Siirtyminen analogisesta digitaalitelevisioon
Siirtyminen HDTV:hen

DVD

DVD-soittimen osto-ohjeet
DVD-soitinsanasto

Blu-ray

Blu-ray-soitin

Johdot, kaapelit ja siirrot

Signaalinsiirtosanasto

Ääni

Äänityyppisanasto
Ääni- ja kuvakoodaussanasto

Digikamerat

Digitaalikameran osto-ohjeet

Langattomat puhelimet

Tietoa langattomista puhelimista

TV

TV:n osto-ohjeet

Television valintaan vaikuttavat monet asiat. Ennen ostopäätöksen tekemistä esitä itsellesi seuraavat kysymykset:


Haluatko perinteisen TV:n, plasma-TV:n vai LCD-TV:n?
Millainen TV on muotoilultaan ja ominaisuuksiltaan sinun tarpeisiisi sopiva?
Miten käytät televisiotasi?
Onko tarkoituksenasi koota olohuoneeseen oma kotiteatteri?
Sopiiko sinulle parhaiten TV, jossa on sisäänrakennettu digisovitin?
Vai tarvitsetko peruslaitteen keittiöön?

Yleisesti voidaan todeta, että suurempi näyttö päihittää pienemmän - jos kuvan halutaan olevan mahdollisimman luonnollinen. Muutaman tuuman ero kuvaruudun halkaisijassa voi muuttaa kokonaisalaa merkittävästi. Valitettavasti suurempi kuvaruutu on yleensä myös kalliimpi, jos laadusta ei haluta tinkiä.

TV-sanasto

CRT-kuvasuhde 4:3

CRT-kuvasuhde 4:3 on perinteisen television kuvasuhde. Leveyden ja korkeuden välinen suhde on siinä 4:3. Kuva on siis 1,33 kertaa leveämpi kuin mitä sen korkeus on.

CRT-kuvasuhde 16:9 Widescreen

CRT-kuvasuhde 16:9 on laajakuva-TV:n kuvasuhde, jossa kuva on 1,78 kertaa leveämpi kuin mitä sen korkeus on.

Taajuus (50Hz eller 100 Hz)

Taajuus kertoo värähdysten määrän sekunnissa, ja sen mittayksikkö on Hz (hertsi). Perinteisessä televisiossa kuva päivittyy 50 kertaa sekunnissa (50 Hz). 100 Hz:n televisiossa kuva päivittyy 100 kertaa sekunnissa, mikä tekee kuvasta välkkymättömän ja silmille levollisemman.

LCD

Lyhennys sanoista Liquid Crystal Diode - käytetään myös nimeä nestekidenäyttö (joka pysäyttää tai päästää valon läpi). Tekniikkaa on hyödynnetty jo pitkään tietokoneiden litteissä näytöissä, mutta se on yleistymässä myös litteissä TV-laitteissa, joista voidaan tehdä miten pienikokoisia tahansa. Kalliimpi kuin plasma-TV, kun verrataan isoja 42-tuumaisia ja sitä suurempia laitteita.

OLED

OLED on lyhenne sanoista Organic Light Emitting Diod. Tulee todennäköisesti korvaamaan LCD-paneelit, koska ovat litteämpiä ja tehokkaampia. Kaikkia ongelmia ei kuitenkaan vielä ole ratkaistu. Kestää useita vuosia, ennen kuin tekniikan käyttö tulee ajankohtaiseksi TV-laitteissa. Onko kyseessä tulevaisuuden standardi - sitä on vielä liian varhaista sanoa.

Plasma-TV

Plasmanäytössä kuvan muodostavat pienet, jalokaasutäytteiset kuplat, jotka tuottavat valoa itse lasissa. Pikselit ovat melko suuria, mikä tekee pienten plasmatelevisioiden valmistamisen mahdottomaksi. Yli 42 tuuman televisio on kustannuksiltaan edullisin valmistaa. Alussa laitteen valovoima on suuri, mutta se pienenee ajan myötä. Varaudu siis perinteistä televisiota hieman lyhyempään käyttöikään.

SED

SED (Surface-conduction Electron-emitter Display) korvaa todennäköisesti CRT:n, Plasman ja suuret LCD:t, koska on litteämpi ja tehokkaampi. Kestää useita vuosia ennen kuin tekniikka yleistyy TV-laitteissa. Onko kyseessä tulevaisuuden standardi - sitä on vielä liian varhaista sanoa.

RPTV-taustaprojektiotelevisio

RPTV-taustaprojektiotelevisiossa on sisäänrakennettu projektori sekä peilit, jotka heijastavat kuvan kuvaruudulle. Kuvaruutu on yleensä valmistettu lasin sijaan muovista, jolloin se on kevyempi.

MHP

MHP on lyhenne sanoista Multimedia Home Platform, joka on vuorovaikutteisten Digi-TV-sovellusten ja varsinaisten digisovittimien rajapinta. MHP:n tarkoituksena on olla avoin järjestelmä, joka korvaa tämän hetken erilaiset standardit.

Projektori

Projektori tarjoaa ehdottomasti parhaan elokuvateatteritunnelman, mutta se edellyttää tilan pimentämistä. Koko ajan kehitellään projektorikankaita, jotka heijastavat valoa niin, että voimakas kuvaelämys syntyy myös tavallisessa huonevalaistuksessa). Kotiteatteriin tarkoitetussa projektorissa kuvasuhteen tulee olla 16:9 perinteisen 4:3 sijaan, ja siinä tulee olla mahdollisimman hiljainen tuuletin.

Pikselit ja resoluutio

Sähköinen kuva muodostuu joukosta pisteitä - pikseleitä - jossa jokainen pikseli on väri tai harmaasävy. Mitä suurempi on näiden pisteiden määrä, sitä parempi resoluutio ja kuvanlaatu. Sana pikseli on peräisin englannin kielen sanoista Picture element.

PAL

PAL on lyhenne sanoista Phase Alternation Line, mikä on Suomessa ja suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa käytössä oleva kuvastandardi.

NTSC

NTSC on lyhenne sanoista National Television System Committee, joka on amerikkalainen kuvastandardi.

Progressive Scan

Progressive Scan on signaali, jossa koko kuvaruutu näytetään samalla kertaa. Kaikki kuvan viivat näytetään siis samanaikaisesti, erotuksena interlaced-signaaliin (lomitettu), jossa vain joka toinen viiva näkyy samanaikaisesti. Progressive Scan mahdollistaa huomattavasti tasaisemman ja levollisemman kuvan, erityisesti projektoria käytettäessä.

Interlaced signal

Yleisesti käytetty lomitustekniikka, jonka avulla käsitellään ensin kuvaruudun parittomat ja sitten parilliset viivat. Viivat lomittuvat yhteen ja luovat vaikutelman kaksi kertaa suuremmasta kuvataajuudesta.

Kontrasti

Optimaalinen kontrastitaso tekee kuvasta terävämmän ja selkeämmän. Kontrastilla ilmaistaan valovoiman eroa kuvan vaaleimman ja tummimman osan välillä. Plasmalaitteessa kontrastiarvon tulee olla 3000:1 ja LCD-laitteessa enemmän kuin 500:1.

TV-lähetyksiä voidaan vastaanottaa eri tavoilla:

Kaapeli-TV

TV-signaalit kulkevat kaapelia pitkin, joka kytketään asunnon kaapeliverkkoon.

Maanpäällisen verkon TV

TV-signaalit vastaanotetaan yhteisantennin, oman kattoantennin tai sisäantennin avulla.

Satelliitti-TV

TV-signaali lähetetään satelliitin kautta ja otetaan vastaan lautasantennilla, jota voi käyttää samanaikaisesti yksi tai useampi kotitalous.

IP-TV

Laajakaista-TV vastaanottaa digitaalisia TV-lähetyksiä internetyhteyden kautta.

Netti-TV

TV-lähetyksiä voi katsella internetissä joko reaaliaikaisina tai haluttuna ajankohtana käynnistettävinä lähetyksinä.

Digisovitin

Digisovitin muuntaa digitaaliset signaalit analogisiksi, jolloin TV ymmärtää ne. Jokaista käytössä olevaa TV-laitetta varten tarvitaan oma digisovitin. Tämä siksi, että digisovitin voi muuntaa vain yhden kanavan signaalit kerrallaan. Periaatteessa yhteen digisovittimeen voidaan kytkeä useita TV-laitteita, mutta tällöin laitteilla ei voi samanaikaisesti katsoa useampia kanavia. Kaapelitelevisiota tai lautasantennia käyttävään TV-katsojaan siirtyminen digitelevisioon ei vaikuta, mikäli kanavantoimittaja ei muuta ilmoita.

On olemassa erilaisia digisovittimia digitaalisten signaalien vastaanottamiseen kaapelin, lautasantennin tai tavallisen antennin kautta (maalähetykset).

Sovittimissa on joka analoginen äänen ulostulo tai Dolby Digital 5.1 -liitäntä, mikä tarkoittaa, että laite soveltuu käytettäväksi niin kotiteatterijärjestelmän kuin DVD-soittimen kanssa.

Osa kanavista on ilmaisia, osa erikseen tilattavia ja maksullisia - tällöin laitteeseen asennetaan maksullinen salauksenpurkukortti. (Varmista, että vastaanottimessasi on korttipaikka.)

TV, jossa sisäänrakennettu digitaalivastaanotin

Joissain TV-laitteissa on sisäänrakennettu digitaalivastaanotin, joka mahdollistaa digilähetysten seuraamisen ilman erillistä digisovitinta. Myöskään videosignaalia ei muunneta analogiseksi vaan se käsitellään koko ajan digitaalisesti, mikä parantaa kuvanlaatua. Monissa malleissa on myös sisäänrakennettu CAM-vastaanotin, jolla saa maksullisten TV-kanavien palvelut ulottuvilleen.

HDTV

HDTV tulee sanoista High Definition TeleVision. Suomessa laite tunnetaan myös nimellä teräväpiirtotelevisio. Jos verrataan HD-TV:tä digitaali-TV:hen, voidaan varmuudella sanoa, että digitaali-TV:n lähetyksissä resoluutio on 720x576 pikseliä, mutta HDTV-lähetyksissä standardeja on erilaisia.

Usein käytetään standardia HDTV 720p (1280x720 pikseliä, progressiivinen), joka soveltuu parhaiten paljon liikettä sisältäville kuville, kuten urheilulähetyksille.

Standardi 1080i (1920x1080 pikseliä, interlaced (lomitettu) - tässä formaatissa resoluutio on uskomattoman yksityiskohtainen ja kuvat parempia ja levollisempia.

Standardi 1080p (1920x1080 pikseliä) ja progressive scan ovat formaatti, josta käytetään nimitystä todellinen HD tai full HDTV. Tämä standardi edellyttää huomattavasti suurempaa kaistanleveyttä kuin nykyiset PAL-lähetykset.

HD-Ready

HD-Ready on merkintä, joka takaa investointisi toiminnan tulevaisuudessa. Toimialajärjestö European Information & Communications Technology Industry Association (EICTA) on vahvistanut virallisesti ne vaatimukset, jotka TV:n tulee täyttää saadakseen tämän symbolin.

DVD

DVD-soittimen osto-ohjeet

DVD-soittimen tehtävä on sama kuin videon - sitä käytetään elokuvien esittämiseen kotona. DVD-soitin on samalla CD-soitin. Sillä voi toistaa tavallisia CD-levyjä ja esittää kuvaa. DVD-levyjen ääni ja kuva ovat erittäin korkealaatuiset.

DVD-soitinsanasto

DVD

DVD on lyhenne sanoista Digital Versatile Disc. Tälle optiselle levylle mahtuu huomattava määrä tietoa. Versatile tarkoittaa monipuolista. Markkinoilla on erilaisia DVD-formaatteja. DVD-levyjä, joille voi tallentaa tietoa vain kerran, ovat DVD-R ja DVD+R (esim. valmiiksi nauhoitetut ostoelokuvat). DVD-RW- ja DVD+RW-levyille voi tietoa tallentaa useampaan kertaan.

Alue-DVD

Jotta elokuvayhtiöt voisivat seurata elokuviensa jakelua, maapallo on jaettu useisiin eri alueisiin. Eurooppa kuuluu 2-alueeseen, kun taas USA kuuluu 1-alueeseen ja Aasia 3-alueeseen. Yhdeltä alueelta hankittu DVD-soitin toistaa vain samalta alueelta peräisin olevia elokuvia. Jos DVD-soitin on aluevapaa, sitä voi käyttää kaikilta alueilta peräisin olevien elokuvien esittämiseen.

Blu-ray-soitin

Blu-ray-soitin on DVD-soittimen tyyppinen soitin, joka toistaa Blu-ray-levyformaattia. Sen lisäksi Blu-ray-soittimella voi toistaa tavallisia CD- ja DVD-levyjä.

Blu-ray on optinen levyformaatti, jota käytetään korkearesoluutioisten videoiden ja pelien tallentamiseen. Levyjen luentaan käytetään sinistä laseria, jossa on DVD-formaatissa käytettyä punaista laseria kapeampi säde. Tämän ansiosta Bly-ray-levyn tallennuskapasiteetti on viisi kertaa DVD-formaattia suurempi. Blu-ray-levyt myös valmistetaan kovemmasta ja naarmunkestävämmästä muovista, mikä tekee niistä kestävämpiä.

Johdot, kaapelit ja siirrot

Signaalinsiirtosanasto

Onnistuneen signaalinsiirron varmistamiseksi suosittelemme, että käytät mahdollisimman laadukkaita siirtoliitäntöjä. Signaali siirtyy johtoa tai kaapelia pitkin tai langattomasti.

Komposiittivideo, FBAS tai CVBS

Komposiittivideo, FBAS tai CVBS ovat käytössä, kun analogista kuvaa siirretään esim. TV:n ja antennin välillä tai TV:n ja videon välillä. Yksinkertaisin analogisen kuvan siirtojärjestelmä, jossa kaikki kuvatieto (väri ja mustavalkoinen) siirretään yhdessä kuparikaapelissa. Liitännästä käytetään myös nimitystä CVBS (Composite Video Blanking Sync) tai FBAS. Kuvanlaatu on heikoin, ei toista HD-resoluutiota (High Definition, korkearesoluutioinen kuva).

S-video

S-video on laadukas analogisen kuvan siirtojärjestelmä esim. TV:n ja videon tai videon ja projektorin välillä. Väritiedot (krominanssi) siirretään erillään valotiheydestä (luminanssi) ja synkronointisignaalista yhdessä kuparikaapelissa. S-videosta käytetään myös nimityksiä Y/C tai S-VHS. Ei toista HD-resoluutiota.

RGB

RGB on erittäin hyvä analogisen kuvan siirtojärjestelmä esim. TV:n ja videon välillä. Siirto voidaan toteuttaa esimerkiksi S-videokaapelissa. Kuvatieto on jaettu kolmeen kuparijohtopariin, joissa se siirtyy kolmena erillisenä signaalina - punaisena, vihreänä ja sinisenä. Voi periaatteessa toistaa HD-resoluutiota, mutta ei yleensä tee sitä. Älä sekoita komponenttivideoon, vaikka nämä kaksi muistuttavat toisiaan.

Scart-liitäntä

Scart-kaapeli yhdistää toisiinsa esim. television ja DVD:n, television ja kotiteatterin tai videon ja DVD-soittimen. Monikäyttöliitäntä äänelle ja kuvalle. Voi siirtää useita eri signaaleja, kuten RGB, komposiittivideo, S-video ja ääni. Ei toista HD-resoluutiota.

VGA tai DSub

VGA tai DSub on kaapeli, jota voidaan käyttää esim. kuvan siirtoon tietokoneen ja näytön välillä tai tietokoneen ja tietokoneprojektorin välillä. Sitä voidaan käyttää myös jatkojohtona. On projektoriin siirrettäessä parempi vaihtoehto kuin S-video. VGA tai Dsub siirtää yhdentyyppisiä RGB-signaaleja (nimitys RGBHV). Toistaa myös HD-resoluutiota.

Komponenttivideo

Komponenttivideo on digitaalikaapeli, joka lähettää digitaalisia signaaleja valoa hyväksi käyttäen, sekä värillisiä että mustavalkoisia. Parempi kuin RGB, tunnetaan myös nimillä Y-Pb-Pr, Y-Cb-Cr, YB-Y R-Y tai YUV. Toistaa yleensä myös HD-resoluutiota.

HDMI-liitäntä

HDMI-liitäntä siirtää tietoa HDTV-boksin ja TV:n välillä tai DVD:n ja TV:n välillä. HDMI-liitäntä (High Definition Media Interface) on uudentyyppinen liitäntäjohto. HDMI:n ja HDCP:n puolestapuhujia ovat elokuvayhtiöt, sillä tämä johto salaa läpi kulkevia signaaleja ja varmistaa, etteivät ne sisällä laittomasti kopioitua aineistoa. Saattaa korvata Scart-johdon, sillä voi siirtää sekä ääntä että kuvaa digitaalisesti.

DVI-liitäntä

DVI-liitäntä (Digital Visual Interface) toimii siirtokaapelina PC:n/DVD:n ja kuvaruudun välillä. Digitaalinen tapa siirtää kuvasignaaleja. DVI-D lähettää vain digitaalisia signaaleja, kun taas DVI-I voi lähettää sekä analogisia että digitaalisia signaaleja.

Ääni

Äänellä tarkoitetaan ihmiskorvan kuuleman taajuudella kulkevia mekaanisia ääniaaltoja. Lapsilla tämä taajuusalue on 20-20.000 Hz, mutta ihmisen ikääntyessä alue saattaa kaventua.

Äänityyppisanasto

Mono

Mono on peräisin kreikan kielestä, ja tarkoittaa ""yksin"" tai ""yksinkertainen"". Monoäänessä on vain yksi äänikanava. Vaikka kaiuttimia olisikin kaksi, ääni voi silti olla monoääni.

Stereo

Tavallisin äänityyppi on stereo tai Nicam stereo. Stereo-TV:ssä on kahden kaiuttimen lisäksi myös kaksi erillistä äänikanavaa, mikä aikaansaa huomattavasti realistisemman ja luonnollisemman äänen.

Nicam Stereo

Digitaalinen stereoäänen siirtojärjestelmä, jota käytetään TV-järjestelmissä myös Suomessa. Ääni siirtyy maksimissaan kahdella kanavalla ja vastaa laadultaan CD-levyn ääntä.

Hi-fi

Hi-fi on peräisin sanoista High Fidelity, ja sillä tarkoitetaan nauhoitetun äänen toiston korkeaa laatua.

Balanssi

Balanssi kuvaa eri kanavien välistä suhteellista äänenvoimakkuutta stereo- tai monikanavajärjestelmissä. Tällä tarkoitetaan sitä, miten kovaa ääni kuuluu eri kanavilta tai kaiuttimista suhteessa muihin kanaviin tai kaiuttimiin.

Surround-ääni

Yläkäsite kotiteatterilaitteiden äänijärjestelmille, joissa ääni tulee useammalta kuin kahdelta kanavalta. Vaikutus on sama kuin olisit äänien ympäröimänä. Luo vaikutelman äänen moniulotteisuudesta ja mahdollistaa tulosuunnan paikallistamisen.

Surround-kaiutin

Nimitys kaikille kotiteatterijärjestelmän kaiuttimelle subwooferia lukuunottamatta. Tavalliseen kotiteatteripakettiin kuuluu viisi (tai enemmän) pientä kaiutinta ja subwoofer. Surround-kaiuttimia nimitetään myös satelliittikaiuttimiksi.

Diskantti

Diskantti on ihmiskuuleman sisällä olevista äänitaajuuksista korkein. Yleensä diskantin taajuusalueeksi ilmoitetaan 3000-20000 Hz.

Keskirekisteri

Ihmiskorvan kuuleman sisällä oleva, matalien ja korkeiden taajuuksien väliin sijoittuva äänialue. Yleensä keskirekisteriin lasketaan kuuluvaksi taajuusalue välillä 300-3000 Hz, joka on sama kuin ihmisen äänen taso.

Basso

Basso on ihmiskuuleman sisällä olevista taajuusalueista matalin. Yleensä basson taajuusalueeksi mainitaan 20-300 Hz. (Ks. myös subwoofer).

Subwoofer

Subwoofer on kaiutinyksikkö, joka toistaa kaikkein alimman basson, taajuudeltaan 20-100 Hz. Näistä tavallisin, eli aktiivinen subwoofer, on bassokaiutin, jossa on sisäänrakennettu vahvistin. Mitä alempi äänen taajuus on, sitä vaikeampaa on sen paikallistaminen (kuulla mistä suunnasta ääni tulee). Siksi subwooferin sijoittamispaikalla ei ole kovin suurta merkitystä. Silti kannattaa pitää mielessä, että subwooferin taajuudet (äänet) heijastuvat seinästä ja vahvistuvat samalla. Jos yksikkö sijoitetaan nurkkaan, ääni vahvistuu entisestään.

Keskuskaiutin

Sijoitetaan TV:n päälle tai alle. Keskuskaiuttimen tulee toistaa ääni, joka kuuluu kuvan keskeltä, esim. keskustelun aikana.

Ääni- ja kuvakoodaussanasto

Tämä saattaa olla ylimäääristä tietoa, mutta on varmasti hyvä tietää erilaisten koodausjärjestelmien erot, kun valitset itsellesi uutta äänentoistolaitetta.

Dolby Laboratories perustettiin vuonna 1965. Dolby on amerikkalainen yritys, joka valmistaa ja myy äänentoistojärjestelmiä. Toiminta alkoi menestyksekkäästi nauhurien kohinanpoistojärjestelmien valmistamisella. Dolby alkoi myöhemmin myydä äänentoistostandardien lisenssejä muille äänentoistolaitteiden valmistajille, jotka käyttävät niitä nykyisin laitteissaan.

Dolby Surround

Dolby Surround muuntaa 2-kanavaäänen (stereo) 4 kanavalle. Nämä neljä ovat vasen ja oikea etukanava sekä vasen ja oikea takakanava. Se ei siis avaa keskikanavaa.

Dolby ProLogic

Dolby ProLogic (DLP ) muuntaa 2-kanavaäänen 4 kanavalle. DLP on oikeastaan analoginen ääniformaatti. Kanavat ovat oikea, vasen, keskikanava ja surround.

Kolme etukanavaa ovat täystaajuusstereoina ja takakanava on monofoninen. Puhe ohjautuu keskikaiuttimiin ja muut äänet ja tehosteet siirtyvät vasemmalta oikealle, edestakaisin kuvaruudun tapahtumien mukaan.

Dolby ProLogiciin voi kytkeä myös subwoofer-kaiuttimen, mutta se ei tuo erityistä matalabassosignaalia, vaan käyttää samaa bassosignaalia kuin etukaiuttimissa. Jakosuodin saa aikaan sen, että matalat äänet kuuluvat vain subwooferissa.

Dolby ProLogic II

Dolby ProLogic II on pidemmälle kehittynyt malli Dolby ProLogicista. Ääni koodataan kahdesta kanavasta viiteen kanavaan, mikä tarkoittaa että käytössä on lisäksi kaksi erillistä takakanavaa. Ääni on periaatteessa myös tässä kaikilla viidellä kanavalla, lisäksi käyttöön voi ottaa subwoofer-kaiuttimen 5.1-äänen aikaansaamiseksi.

Dolby Digital 5.1

Dolby Digital 5.1 on digitaalinen ääniformaatti, jossa äänensiirto- ja toistokanavia voi olla maksimissaan kuusi. Numeroilla 5:1 tarkoitetaan, että formaatissa on viisi kaiutinta ja yksi basso. Tavallisin yhdistelmä on viisi äänikanavaa ja yksi subwoofer-kanava. Kaiuttimia ovat oikea ja vasen etukaiutin, keskikaiutin, oikeaa ja vasen takakaiutin sekä bassotaajuuksille oma kaiutin (subwoofer). Dolby Digitalin käyttämä äänidatamäärä on max 0,45 Mbit/s.

Dolby EX

Dolby EX on identtinen 5.1-kanavaisen äänen kanssa, lisänä takana yksi keskikanava. Tätä kutsutaan myös nimellä Dolby Digital 6.1.

DTS

Digital Theater Systems Inc, on yritys joka on luonut DTS-äänistandardin. DTS toimii täsmälleen samalla tavalla kuin yleisempi Dolby Digital, mutta voi kuulostaa paremmalta, koska siinä käytetään korkeampaa resoluutiota ja matalampaa pakkausastetta. Monien mielestä DTS päihittää Dolby Digitalin.

DTS:n käyttämä datamäärä äänen tuottamiseen on 1,5 Mbit/s. Tämä tarkoittaa, että DTS-ääni vie enemmän tilaa DVD-levyllä kuin Dolby. Tämän vuoksi eurooppalaisissa filmeissä (alue 2) ei usein ole DTS-koodattuja ääniraitoja, koska näille levyille on mahduttava enemmän tietoa, esim. monien eurooppalaisten kielten dubbausääni.

DTS ES

DTS ES on identtinen DTS 5.1 -äänen kanssa äänentuotossa, lisänä takana keskikanava. Tämä formaatti kilpailee Dolby EX:n kanssa. Tässä on myös kaksi takakaiutinta ja vaikka ne ovat monokaiuttimia, formaattia kutsutaan myös nimellä DTS 6.1.

THX

THX on elokuvateattereiden laatusertifioitu ääniformaatti, jota käytetään nykyisin myös kotiteatterilaitteissa. Sertifiointi kattaa koko tuotantoketjun nauhoituksesta esittämiseen. THX:n kehitti Tähtien sota -elokuvien luoja George Lucas, ja nimi on todennäköisesti lyhenne sanoista Thomlinson Holman Experiment. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin Lucaksen ensimmäisen elokuvan päähenkilöltä, joka on THX1138.

THX EX

THX EX on ääniformaatti ja sertifiointi. Se vastaa Dolby EX:ää ja DTS ES:ää. Tunnetaan myös nimellä THX 6.1.

MPEG

MPEG on lyhennys sanoista Moving Pictures Experts Group, joka on kansainvälinen, liikkuvan kuvan ja äänen standardisointiryhmä ISO/IEC:ssä. MPEG on liikkuvan kuvan ja äänen tiedostoformaatti. Ryhmä perustettiin vuonna 1988 ja se on kehittänyt mm. seuraavat standardit:

  • MPEG 1: Audio- ja videoformaatti, johon MP3 kuuluu.
  • MPEG 2: DVD- ja digitaalitelevisioformaatti.
  • MPEG 3: Hylätty HD-TV-formaatti.
  • MPEG 4: Multimediaformaatti web- ja mobiiliympäristöön. Kuvaformaatin perusta on DivX, joka on yleisin formaatti.
  • MPEG 7: Interaktiivinen multimediaformaatti.
  • MPEG 21: Multimediaformaatti, joka sisältää mm. yksilösuojan.

JPEG

JPEG on lyhenne sanoista Joint Photography Experts Group, joka taas on järjestö joka on työstänyt useita värikuvien kuvaformaatteja. Näistä tunnetuin on JPEG-formaatti. JPEG käyttää negatiivista tiivistämistä, minkä vuoksi alkuperäisesta kuvasta katoaa jonkin verran tietoa, mutta kuvasta tulee huomattavasti pienempi.

DivX

DivX (Digital Video Express) on niin sanottu codec (encoder-decoder), joka koodaa ja toistaa elokuvia. Codec eli pakkauksenhallinta käsittelee ja lukee tietoa eri tavoin. Sen avulla voidaan esim. tiivistää huomattavasti elokuvan tietomäärää ja silti säilyttää kuvanlaatu suhteellisen hyvin. DivX:ssä liikkuvat kuvat on pakattu Mpeg4-standardin mukaisesti. MPEG 2 -tekniikkaa hyödyntävään DVD:hen verrattuna DivX pienentää elokuvan kokoa (tietomäärää) merkittävästi enemmän.

HDMI

HDMI on lyhennys sanoista High Definition Multimedia Interface. HDMI on digitaalinen lähetystapa, jolla voi lähettää kuvia ja ääntä. Kuvissa käytetään DVI-standardia ja lähetettävä materiaali on aina HDCP-suojattu.

Digitaalikamerat

Digitaalikameran osto-ohjeet

Digitaalikameran valintaan vaikuttaa monta tekijää. Kiinnitä huomiota esim. pikselimäärään, prosessorin tehoon ja linssin ominaisuuksiin.

Digitaalikameran suurimmat edut ovat: kuvaa voi muokata, kuvan voi lähettää sähköpostitse tai kuvan julkaista internetissä. Digitaalikamerassa ei ole tavallista filmiä vaan kuvat tallentuvat digitaaliselle muistikortille.

Kuvista voit tulostaa paperikuvia omalla väritulostimella tai lähettää ne tulostettavaksi alan liikkeeseen.

Resoluutio/megapikselit

Kuvien laatu riippuu kameran resoluutiosta. Resoluutio mitataan ""pikseleillä"" ja ""megapikseleillä"". Yksi pikseli on pieni piste. Digitaalikameran kuva muodostuu näistä pisteistä. Miljoona pikseliä on sama kuin yksi megapikseli. Halvempien kameroiden pikselimäärä voi olla korkea mutta kokonaiskuvanlaatu huono..

3-4 megapikselin digitaalikamerat

Hyvä valinta harrastelijakuvaajille sekä valokuvauksesta enemmänkin kiinnostuneille. Useimmat kamerat ovat täysautomaattisia, ja todella helppokäyttöisiä monista toiminnoistaan huolimatta. Näissä kameroissa on usein myös mahdollisuus valita manuaaliset säädöt. Kuvanlaatu riittää internetiin ja tavallisen kokoisiin paperikuviin sekä pieniin suurennoksiin.

Yli 5 megapikselin digitaalikamerat

Nämä kamerat jakautuvat kahteen alaryhmään - ammattilaiskameroihin sekä valokuvauksesta todella kiinnostuneiden harrastelijoiden kameroihin. Kuvanlaatu riittää myös suuriin suurennoksiin. Näissä kameroissa on nykyään sekä manuaaliset että automaattiset säädöt, joiden avulla voit ottaa fantastisia kuvia.

Muistikortti/tallennusmedia

Markkinoilla on useita erilaisia muistikortteja. Muistikortti on kamerassa sisällä ja sinne tallentuvat ottamasi valokuvat (muistikorttia voisi verrata tavallisen kameran filmiin, johon otetut kuvat tallentuvat). Normaalisti kameraan kuuluu 16MB:n muistikortti ja siihen mahtuu vain muutama kuva. Kameraan kannattaakin hankkia heti suurempi muistikortti, johon mahtuu enemmän kuvia.

Langattomat puhelimet

Langaton puhelin on monessa tilanteessa tavallista lankapuhelinta näppärämpi. Useimmat markkinoilla myytävät puhelimet ovat nykyään digitaalipuhelimia, joissa on häiriöttömämpi ja selkeämpi ääni. Niitä nimitetään usein DECT-puhelimiksi. DECT on lyhennys sanoista Digital Enhanced Cordless Phones.

Kuuluvuus

Kuuluvuus tarkoittaa sitä matkaa tukiaseman ja käsipuhelimen välillä, jonka päässä käsipuhelin vielä toimii. Normaalimatka on nykyään 300 metriä. Tämä välimatka voi sisätiloissa olla huomattavasti lyhyempi, koska seinät ja rakenteet saattavat häiritä yhteyttä.

Valitettavasti tuote on loppuunmyyty! Tutustu hakutoimintoomme tai etsi vastaavaa tuotetta tuotevalikoista.